Vanhuus on uusi nuoruus

“Vanhuus ei tule yksin”

Tuttu sanonta, joka viittaa siihen, että vanhetessa voi saada seurakseen monia vaivoja ja ongelmia,

jotka heikentävät elämänlaatua ja toimintakykyä.

Mutta onko se ainoa tapa nähdä vanhuus?

Jos kääntäisin asian toisinpäin, niin se voisi tarkoittaa sitä, että vanhetessa voi saada seurakseen useita

ilonaiheita ja mahdollisuuksia, jotka saattavat parantavat elämänlaatua ja toimintakykyä.

Kuulostaa paremmalta, eikö?

Voiko vanhuus olla uusi nuoruus?

Totta kai vanhuuteen liittyy haasteita, joita ei voi kieltää tai välttää. Mutta se ei tarkoita, että vanhuus olisi

pelkkää alamäkeä. Päinvastoin vanhuus voi olla myös uusi nousu, jossa voi kokea uusia asioita, oppia uusia taitoja, nauttia uusista ihmissuhteista ja löytää uusia merkityksiä elämälle.

Tämä ei ole pelkkää haihattelua, vaan tutkimustenkin tukemaa.

Esimerkiksi psykologi Laura Carstensen on kehittänyt teorian, jonka mukaan vanhetessa ihmiset keskittyvät enemmän positiivisiin tunteisiin ja laadukkaisiin ihmissuhteisiin kuin nuorempana. Tämä johtuu siitä, että ihmiset tulevat tietoisemmiksi elämänsä rajallisuudesta ja haluavat käyttää aikansa ja energiansa siihen, mikä on heille tärkeää ja merkityksellistä. Tämä voi lisätä hyvinvointia ja onnellisuutta vanhuudessa.

Vanhuus ei ole vain sitä, mitä meille tapahtuu, vaan myös sitä, mitä me teemme siitä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen vanhuutemme on.

Voimme päättää, olemmeko vanhuudesta vapaita ja onnellisia.

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi kieltää tai peittää vanhuutemme. Päinvastoin. Vanhuus ei ole mikään ongelma. Ongelma saattaa sen sijaan olla asenne vanhuuteen. Asenne ratkaisee ja se taas riippuu meistä itsestämme. Jos hyväksymme vanhuuden isoksi ja upeaksi osaksi elämää, voimme huutaa hurraata yhteen ääneen; olemme eläneet vanhaksi! Juhlitaan sitä, juhlitaan elämää!

Omalla kohdallani ikääntyminen on vapauttanut minut monista arjen ruuhkaisista ja pinttyneistä ajatusmalleista. Kuljin pitkän, mutkaisen ja kuoppaisen polun ennen kuin saavutin nykyisen onnellisen olotilani. Olen iloinen siitä, että saan nyt elää vanhuuttani ja ikääntyä juuri tässä hetkessä.

Ajatuksen tasolla koen olevani vanhuudesta vapaa, ja vanhuus on siten minulle kuin uusi nuoruus. Unelmoin monista asioista edelleen, ihan samalla tapaa kuin nuoruudessani. Toiveeni ovat toisenlaisia kuin nuoruudessa, mutta minulla on nyt enemmän mahdollisuuksia toteuttaa niitä.

---

Jos sinulla herää ajatuksia aiheesta, voit jakaa niitä alla olevaan kommenttikenttään. Mitä sinä ajattelet vanhuudesta? Miten käytät ikääsi? Onko se sinulle taakka vai mahdollisuus? Minkälaisia kokemuksia, toiveita tai pelkoja sinulla on vanhuuteen liittyen?