Dolly - Do it on purpose

Olen viime viikkoina ajatellut paljon Dollya. Olen lukenut muistokirjoituksia, kertomuksia hänen elämästään ja olen myös kuunnellut hänen laulujaan. Se on selvää, että Dolly Parton oli paljon enemmän kuin laulaja.

Se mikä itseäni yllätti ja taisin suorastaan hätkähtää, kun tajusin Dollyn ansiot naisasianaisena. Tätä kirjoittaessani ja siis ihan sattumalta kuulen taustalta televisiosta BBC:n Proms päätösfestivaalin upeaa konserttia ja kas kummaa; Dolly Partonin muistoa kunnioitetaan myös Albert Hallissa. Kirkasääninen, loistava naislaulaja esittää Dollyn biisin ”I will always love you”.  Kuuntelen ja yritän samalla koota ajatuksiani tähän blogikirjoitukseen edellä mainitsemistani Dollyn ansioista naisasioissa – ja nyt kieltämättä pala kurkussa.

Yö. Valo. Ikuisuus.

Niin. Dolly oli lupaus siitä, että nainen saa olla juuri sellainen kuin on — ja vielä enemmän. Hän kulki läpi elämänsä näyttävänä, värikkäänä, rohkeana ja täysin omannäköisenä. Jokainen peruukki, jokainen glittermekko, jokainen liioiteltu ripsi oli viesti: “Sinäkin saat valita itsesi.”

Dolly tiesi, että maailma nauroi. Hän tiesi, että jotkut pitivät häntä halpana, liioiteltuna, liian seksikkäänä, liian äänekkäänä. Ja juuri siksi hän rakensi itsestään hahmon, joka oli niin suuri, ettei kukaan voinut enää pienentää häntä.

Hän teki ulkonäöstään tietoisesti liioitellun, jotta kukaan ei voisi käyttää sitä häntä vastaan.

Hän otti vallan takaisin.

Samalla moni nainen löysi oman vapautensa.

Hän sanoi usein, että hänen inspiraationsa oli pikkukylän “town tramp” — nainen, jota muut paheksuivat, mutta joka oli hänen mielestään kaunein, rohkein ja vapain. Dolly päätti tulla sellaiseksi naiseksi itse. Ei siksi, että halusi huomiota, vaan siksi, että halusi näyttää, ettei kukaan muu saa määritellä naisen arvoa.

Hän kannusti naisia unelmoimaan isosti, tekemään työnsä kunnianhimolla, pitämään omat rahat omissa käsissään ja rakentamaan elämän, joka tuntuu omalta. Hän sanoi, että nainen voi olla yhtä aikaa seksikäs ja älykäs, lempeä ja kunnianhimoinen, uskonnollinen ja kapinallinen. Hän voi olla ristiriitainen, monikerroksinen, äänekäs, hiljainen, villi tai hillitty — eikä mikään näistä sulje pois toisia. Dolly Partonista tuli ikoni siksi, että hän ei koskaan pyytänyt anteeksi itseään. Hän ei pienentänyt itseään, vaikka maailma yritti. Hän ei muuttunut hillitymmäksi, vaikka olisi ollut helpompaa. Hän ei piilottanut hiuksiaan, vaikka peruukit herättivät pilkkaa. Hän ei peittänyt rintojaan, vaikka ne herättivät kohua. Hän ei pehmentänyt ääntään, vaikka se oli kirkas ja korkea.

Hän kannusti kaikkia naisia unelmoimaan isosti.

Hän sanoi, että unelmat eivät ole turhia, vaikka ne näyttäisivät mahdottomilta.

“Find out who you are and do it on purpose.”

Ja juuri siksi hänestä tuli miljoonille naisille peili, jossa he näkivät ensimmäistä kertaa mahdollisuuden olla oma itsensä. Hän näytti, että erilaisuus ei ole heikkous vaan voima. Että naisen ei tarvitse mahtua muottiin. Että elämä voi olla värikästä, suurta, rohkeaa ja täynnä iloa, vaikka olisi kasvanut köyhyydessä ja epäilyjen keskellä.

Dolly antoi naisille luvan olla näkyviä, koska hän oli Dolly — tarkoituksella.    Do it on purpose. Ja se on Dollyn perintö, se, jonka tulen muistamaan ja joka ei koskaan katoa.