Asennetta Thaimaan arjessa

Arkipäivä. Arkipäivien toistuvasta jonosta elämä pääasiallisesti koostuu.

Hyvä arki ei elämöi suurilla tarinoilla, vaan soljuu hiljalleen kuin virtaava joki.

Se rakentuu rutiineista, jotka antavat päivälle rytmin, yhtä lailla pienistä havainnoista,

jotka tekevät elämästä kauniin.

Arkipäivän iloja. Rangella. Mailat voi vuokrata. Ne ovat mitä ovat, lommoja ja kuhmuja täynnä, kuten tämä draiveri. Suklaatehtaalla oli vielä hyvin jouluista. Minulle ei juuri mitään ostettavaa, mutta onpahan mainio paikka käydä tutustumassa.

Kun suurimmat vastoinkäymiset pysyvät loitolla ja mieli saa hengittää, arki on kepeää.

Toisaalta pienet vastukset ja ongelmat pitävät hereillä. Ja niitä riittää liki jokaiselle päivälle.

Miten selviää niistä?

Onko päivä pilalla, vai mikä on tilanne?

Jack Sparrow sanoo elokuvassa Pirates of the Caribbean:

”The problem is not the problem. The problem is your attitude about the problem.”

Jack Sparrow on ihan oikeassa. Ratkaisu on asenne. Kerroin jo aiemmin, että olen päässyt eroon ns menneisyyden kivikuormasta. Päivittäiset pikku murheet tai harmitukset uppoavat arkeen sujuvasti, liki huomaamatta. Kerronpa muutaman esimerkin. Olin ennen reissua käynyt hammaslääkärissä. Hammashoitolassa kotikaupungissani on vain eioo aikoja, siis käytettävä yksityistä palvelua.    Alaleuan poskihampaan paikka uusittiin. Lasku 178 euroa kela korvauksen jälkeen. Ja kas, täällä lohkesi myös poskihammas ja samalla hajosi myös paikka, nyt vastakkaiselta puolelta alaleukaa. Sain ajan hammaslääkärille sukkelasti. Loistava palvelu, hyvä hoito. Lasku 51 euroa. Suorastaan hyrisin tyytyväisenä, että tämä toinen hammas hajosi täällä. Säästin ainakin 127 euroa. 😊

Condon sali. Aamun ensimmäiset tunnit siellä.

Aave(hiekka)rapuja ja merisiilejä näkee usein rantahiekalle ajautuneena. Aaveravut ovat kuin condoni muurahaiset. Ilmestyvät suurin piirtein tyhjästä, samoin katoavat, eikä niitä juurikaan erota hiekasta,

Toisena esimerkkinä vaikkapa condoni keittiö- ja kylpyhuonetiloihin pesiytyneet pienen pienet muurahaiset. Niitä ei edes näe, ennen kuin näkee. Ne marssivat jonossa kuin sotilaat ja niitä on paljon. Ne ovat vaaleanruskeita ja ovat tosiaan niin pieniä, että helposti jää yksittäiset tyypit huomaamatta. Kieltämättä alkoi mennä aikaa luvattoman paljon siihen, että kaikki ruokatarvikkeet piti huolella pussittaa, kaikki mahdollinen jääkaappiin. Erityisesti kaikki pinnat oli oltava todella puhtaana, ei ruuan muruakaan missään jne. Tilanne ei kuitenkaan veetyttänyt, mikä oli aika jännä fiilis sekin. Mietin lähinnä pitkäkestoista ratkaisua.

Muurahaisten invaasio jatkui nimittäin illasta toiseen.  Sen olin toki päättänyt, että tämä huusholli on minun käskyvallassani, murkkuarmeija etsiköön oman valtakuntansa. Päädyinkin kotvan pohdittuani erääseen ratkaisuun. MR Diy. Se on kiinakauppa näillä seuduin. Hyppäsin lavataksiin ja suuntasin kauppaan ostamaan – ei, EI myrkkyä, vaan maalarinteippiä. Vakoilin nimittäin murkkuja. Vaikutti siltä, että ne ilmestyvät ikään kuin tyhjästä. Seinissä ei ole koloja, juuri rempattu asunto, kaikki nurkat saumattu huolella.

Väijymiseni palkittiin. Murkut marssivat jääkaapin takaa. Paljaalla silmällä en erottanut minkäänlaista rakoa seinän/katon rajassa. Tuli mieleen Harry Potter leffat, kun tyypit kulkevat seinän läpi.  Nämä murkut olivat varsinaisia pottereita, tulivat tuosta noin vaan seinän läpi.

No. Teippasin sen kohdan ja itse asiassa monen monta muutakin kohtaa kyökissä ja kylpyhuoneessa ihan sen takia, että jos pääsy seinän läpi on noin helppoa, niin jos eivät tästä pääse, ne etsivät toisen reitin.

Katsotaan nyt. Tämä yksittäinen taistelu murkkuja vastaan on voitettu. Mutta koko sota – se jää nähtäväksi. 😉

Laitan tämän blogini mausteeksi kuvia arkipäivistäni.  Seuraavassa blogissani kerron, miten täällä pääsee paikasta toiseen ja mitä se maksaa.

Voit ottaa blogin seurantaan omaan sähköpostiisi klikkaamalla blogin sivustolla olevaa linkkiä. Asennetta ja iloa päivääsi! 😊